Kahden kauppa, kahden sitoumus

on 8. tammikuuta 2010
Pommitan teitä nyt ahkerasti blogimerkinnöillä, mutta toivottavasti jaksatte siitä huolimatta lukea ja vaikka kommentoidakin niitä. Sanottavaa riittää niin monen aiheen edestä, etten malttaisi pitää sormiani poissa näppäimistöltä. :D
Tällä kertaa otin aiheekseni virtuaalikasvattajien asettamat myyntiehdot ja kasvattajan oikeudet. Monilla virtuaalikenneleillä on pennunomistajilleen erilaisia kriteerejä ja ehtoja, joita halutaan noudatettavan enemmän tai vähemmän tarkasti. Monet myyntiehdoista ovat helposti ymmärrettäviä ja suvaittavia, tavallaan jo ostovaiheessa uuden omistajaa ja kasvattajaa sitovia velvollisuuksia. Olen kuitenkin joidenkin kohdalla pohtinut sitä kuinka paljon kasvattaja voi määritellä poismyydyn kasvattinsa elämää ja tämän omistajan päätöksiä.

Selkeyden vuoksi päätin käsitellä ja kommentoida erilaisia myyntiehtoja yksitellen. Olen järjestänyt ehdot sijoittamalla mielestäni tärkeimmät alkuun ja vähemmän tärkeät tai jopa liioitellut loppupäähän.

1. Pysyvä ja rakastava koti
Itse koen pysyvän kodin ehdottomasti kaikkein tärkeimpänä myyntiehtona. Se on mielestäni jokaisen kasvattajan oikeus ja toisaalta jokaisen koiranomistajan vähimmäisvelvollisuus. Kukapa ei haluaisi kasvatilleen elinikäistä kotia kun ainakin omien rotujeni kohdalla kasvattien jälleenmyynti tuntuu usein varsin tuskalliselta yritykseltä.
Moni yhdistää pysyvän kodin yhteyteen myös toiveen rakastavasta ja huolehtivasta kodista. IRL-koiran kohdalla huolehtiva olisi suhteellisen helppo määritellä, mutta virtuaalikoiran kyseessä ollessa määritelmä lienee jokaisen itse pääteltävissä. Itse olen ajatellut kyseisen ilmaisun tarkoittavan noin yleiskatsaukseltaan myyntiehtoja toteuttavaa kotia, mutta tiedä sitten mitä joku toinen ajaa tuolla takaa.
Suuresta merkityksestään huolimatta tämä ehto näyttää valitettavasti kuuluvan niihin vaikeimmin valvottaviin ehtoihin. Varsin huomattavalla osalla ostajista on nimittäin tapana ostotarjousta tehdessään vähän kaunistella ja maalailla tulevaisuutta kultaisemmaksi kuin mitä todellisuus tulee olemaan. Jyvien erottaminen akanoista on liki mahdoton tehtävä, sillä vaikka tyyppi olisi pyörittänyt muiden rotujen edustajia kauan ja hartaasti, innostus juuri kyseistä koiraa kohtaan voi kadota alta aika yksikön. Virtuaalikoiran kauppaaminen on ikävä kyllä aina vähän sattuman kauppaa, ellei onnistu myymään kasvattiaan pitkänlinjan rodunharrastajalle.

2. Kuulumiset
Kuulumiset ovat aina kuuluneet myyntiehtojeni kärkikastiin, sillä niiden avulla tiedän kasvatinomistajan olevan edelleen kuvioissa mukana ja kasvattini hengissä. Ahkera kuulumisten kertominen korvaa mielestäni suhteellisen hyvin vähemmälle jääneen kilpailuttamisen, itse kun en edes vaadi kilpailemista kaikilta kasvateiltani. Erityisesti mieltä ovat lämmittäneet ne kasvatinomistajat, jotka ovat jaksaneet päivitellä koiransa kuulumisia vaikkapa blogiin tai päiväkirjaan kaikkien nähtäväksi.
Kuulumisten kertomista en koe kuitenkaan pelkästään kasvatinomistajan velvollisuudeksi, vaan aktiivisuutta vaaditaan mielestäni myös kasvattajan itsensä puolelta. Jos kasvatinomistajista ei kuulu mitään useampaan kuukauteen, tapaan ainakin itse kyselemään kuulumisia sähköpostilla. Kasvattajat, minä mukaan luettuna, voisivat myös tiedottaa nykyistä aktiivisemmin kennelinsä asioista kasvatinomistajilleen. Uskoakseni moni kasvatinomistaja merkitsisi mielellään koiriensa kisakalenteriin näiden vanhempien tuoreimpia meriittirivejä yms.
Itse voin kyllä kiittää useimpia kasvatinomistajia, sillä monet heistä ovat kertoneet kiitettävän aktiivisesti ja auliisti koiriensa tuoreimpia kuulumisia!

3. Tietojen merkitseminen koiran sivuille
Useimpien virtuaalikenneleiden myyntiehdoissa määritellään ne muutamat tiedot, jotka näiden kasvattien sivuilta tulee löytyä. Yleisimpiä vaadittuja perustietoja ovat koiran virallinen nimi, rotu, sukupuoli, syntymäaika, kasvattaja ja vähintään vanhempien nimet. Näiden perustietojen muokkaaminen kielletään yleensä ihan ymmärrettävästä syystä.
Monet tarkentavat vielä kuinka esimerkiksi kasvattajan nimi tai vanhempien nimet tulee esittää. Olen itsekin määritellyt aika tarkasti kuinka kasvattieni sivuilta tulisi kasvattajamerkintä löytyä. Aivan toinen juttu onkin sitten se kuinka tarkasti olen syynännyt merkinnän oikeellisuutta kasvattieni sivuilta... Eipä tuota ole juuri tullut tarkastettua.
Jotkut tuppaavat edellä mainittujen ohella vaatimaan myös kokonaisen sukutaulun, kilpailukalenterit ja kuvat kasvattiensa sivuille. Yhtä aikaa voimme miettiä sitä kuinka paljon kasvattajalla on oikeus saada tahtojaan läpi kasvattiensa sivujen kohdalla. Mielestäni perustietojen vaatiminen on ihan ok, koska ne löytyvät yleensä muutenkin koirien sivuilta. Kuvien ja sukutaulun kohdalla asia on sen sijaan vähän niin ja näin, sillä jokaisella on kuitenkin oma tapansa rakentaa koiriensa sivut.

4. Jälleenmyyntikielto & takaisinotto-oikeus
Moni kasvattaja vaatii ilmoittamaan itselleen kasvattiensa myyntiaikaista ensimmäisenä. Kuulun itsekin näihin harrastajiin, jotka haluavat tietää kasvattiensa kulloisenkin omistajan ja mielellään vielä päättää mahdollisista uusista kodeista. Olen myös monien muiden tapaan asettanut kasvattienomistajilleni jälleenmyyntikiellon eli he eivät saa kaupata kasvattiani eteenpäin ainakaan ilman lupaani, harvemmin myöskään sitä lupaa annan.
Useimmat pyrkivät valvomaan myyntiehtojensa noudattamista ns. "kasvattajan takaisinotto-oikeudella", jonka mukaan kasvattaja saa ottaa kasvattinsa takaisin, mikäli kokee sen joutuneen vääränlaiseen kotiin. Itse en ole myyntiehdoissani kyseistä kohtaa maininnut, mutta koen olevani valmis tekemään tämän tarvittaessa. En tiedä kuinka paljon ihmiset ovat kasvattejaan väkisin takaisin ottaneet, omalla kohdallani ei ole ainakaan ollut tarvetta.
Olen muutamaan otteeseen kuullut kritiikkiä näitä molempia kieltoja koskien. Perusteluja en suuremmin muista, mutta joku taisi aikanaan sanoa, että IRL-maailmassakaan harvemmin kasvattaja valvoo sen suuremmin kasvattiensa myyntiä. Tavallaan ymmärrän esitetyn kritiikin, mutta toisaalta virtuaalimaailma ja IRL-maailma eroavat kuitenkin hyvin monelta osin. Virtuaalikoiramaailmassa jokaisen on suhteellisen helppo ainakin tällä hetkellä seurata kasvattejaan, joten jälleenmyyntikiellon ja takaisinotto-oikeuden asettaminen ja valvominenkin on helppoa.

5. Koiran kilpailuttaminen
Kilpailuttaminen tuntuu olevan monilla virtuaalikasvattajilla tuolla myyntiehtojen alkupäässä, kaikkein tärkeimpien kohtien joukossa. Tämä tuntuu myös olevan useimmilla se kriteeri minkä perusteella kasvatit kaupataan ihmisille: mitä ahkerampi koti jokaisella kasvatilla on, sitä parempi. Valitettavasti kilpailuttamiseen liittyy monia tulkinnanvaraisia ja toisaalta myös ylilyötyjä ehtoja.
Tavanomaisin toteamus lienee: "En myy kasvattejani sohvakoiriksi." No, minäpä myyn, tosin sillä ehdolla, että koiran hengissä olo näytetään sitten vaikkapa aika-ajoittaisten kuulumisten tai päiväkirjan muodossa. Ymmärrän, että omat kasvatit halutaan kisakentille näyttämään muille kaappien paikat, mutta itse ainakin pyrin pitämään ostajaehdokasjoukkoni mahdollisimman suurena. Näin ollen olen valmis myymään myös esimerkiksi virtuaalitalleille ja -maatiloille, vaikkeivät niiden omistajat olisikaan halukkaita koiriensa kanssa kilpailuja kiertämään.
Mitä äsken kiertelin virtuaalikenneleiden sivuilla, niin aika harva vaatii nykyään ahkeraa kilpailutusta, mutta toisaalta ei myöskään määrittele sitä sopivaa kisautusmäärää. Sen sijaan yhä useampi kasvattaja tuntuu määrittelevän lajit, joissa haluaa kasvattiensa vähintään kisaavan. En oikein ymmärrä tämän ideaa, haluavatko kasvattajat tosiaan istuttaa kaikki kasvattinsa samaan muottiin? Monille roduille löytyy rodunomaisia kokeita, mutta eivät esimerkiksi kaikki landseeritkaan ui tai pelasta vedestä. Kyllä minä ainakin haluan kasvattieni olevan yksilöitä ja kisaavan niille sopivissa lajeissa eikä niin, että kaikki kiertävät samoja harrastuksia. En myöskään näe kasvattajalla minkäänlaisia oikeuksia määritellä sitä, missä kilpailuissa jo hänen jo poismyyty kasvattinsa saa kilpailla - sijoituskoirat ovat toki asia erikseen.
Toinen tällä hetkellä huudossa olevia ilmiö on käyttölajien merkityksen korostaminen ja osa kasvattajista ei sanojensa mukaan myy koiria pelkäksi näyttelykoiraksi tai edes näyttelypainotteisiksi. Käyttölajit ovat toki tärkeitä, mutta ehkä pitäisi tässäkin asiassa mennä mieluummin sitä kultaista keskitietä eikä unohtaa näyttelyiden merkitystä. Löytyy rotuja, jotka eivät oikeassa elämässä edes sovi kovin moniin käyttölajeihin, joten en ymmärrä miksi tällaisia koiria ei voisi myydä näyttelypainotteisiksi tai pelkiksi showkehienkin tähdiksi. Sitä paitsi näyttelyt tuntuvat nykypäivänä olevan ainakin omien rotujeni parissa ainut laji, joihin mahtuu mukaan käymättä armotonta nopeuskilpailua.

6. Vain tietynlaisiin kenneleihin
Aiemmin muodissa oli ilmaus "ei Expagella oleviin tai valmiin ulkoasun omaaviin kenneleihin". Nyt kiertelin vajaat parikymmentä kenneliä enkä törmännyt yhteenkään tällaiseen myyntiehtoon, mikä on mielestäni varsin hyvä juttu. Tietynlaisia kenneleitä ei nimittäin pidä iskeä yhteen ja samaan muottiin vaan esimerkiksi valmisulkoasua kantavista kenneleistä voi löytyä parempiakin kasvatinomistajia kuin hienoilla timanttiasuin kuorrutetuista kenneleistä. Tosin nykypäivänä harvasta kennelistä löytyykään enää valmisulkoasuja, ainakaan Freewebsin yms. asuja.
Sen sijaan useampikin kieltäytyy nykyään myymästä keskeneräisiin kenneleihin, minkä ymmärrän oikein hyvin. Itsekään en mielelläni myy vasta valmistumassa olevaan kenneliin, sillä sen valmistumisesta ja toisaalta elinkaaren pituudesta ei ole mitään takeita (katso merkintä Tähdenlentoja tähyilemässä). Tässäkään tapauksessa ei toki pitäisi sulloa kaikki valmisteilla olevia kenneleitä samaan maitopurkkiin, mutta minkäs teet...

7. Jalostussuunnitelmat
Tässäpä sitten se myyntiehtojen osio, jota katson itse aika pahasti kieroon. Kasvattaja voi pyytää ilmoittamaan pentuesuunnitelmista, mikä toisaalta kuuluu tavallaan jo kuulumisten kertomiseen. Halutessaan jokainen voi kommentoida ihan minkä tahansa koiran jalostuskäyttöä, mutta virtuaalikasvattajilla on mitä kummallisimpia sääntöjä ja määräyksiä koskien kasvattiensa jalostuskäyttöä. Joku vaatii kasvatinomistajaa neuvottelemaan aiheesta kanssaan ennen pentueen teettämistä ja jotkut jopa jakelevat ns. "jalostusoikeuksia".
Kasvattaja on toki kasvattaja, mutta miksi hän saisi määräillä poismyytyjen kasvattiensa jalostuskäyttöä? Eihän kukaan muukaan voi määrätä kenen koirat saavat saada pentuja ja kenen eivät. Kasvattajan tulisi itse pentuetta teettäessään järjestää asiat niin, että hänen (tai kenenkään muunkaan) ei tarvitse puuttuu syntyvien pentujen jalostuskäyttöön. Tämä tapahtuu ihan puhtaasti harkitsemalla tarkkaan sopivaa yhdistelmää, pentujen lukumäärää ja tulevia koteja. Tulen taatusti karttamaan viimeiseen asti pentueita, joissa kasvattaja ryhtyy jakelemaan jalostusoikeuksia vain tietyille koirille.

Siinäpä teille aimo annos virtuaalisia myyntiehtoja sekä näkemyksiäni niiden tarpeellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Näin loppuun voisi vielä todeta, että tarkastelkaapa omia myyntiehtojanne ja niiden tärkeysjärjestystä. Mielestäni kunkin pitäisi kaupata koiriaan sellaisilla myyntiehdoilla, jotka pystyy itsekin toteuttamaan. Jos vaatii kasvatinomistajilta parikymmentä kilpailua kuukaudessa muutamasta tietystä lajista, on varmasti itsekin valmis noudattamaan omia ohjeitaan - eikös?

7 kommenttia:

Mariza kirjoitti...

Hmm, tämäpä oli hyyvin kiinnostava. Voisinkin ottaa kantaan pariin kohtaan.

Jos J&C:ssä kiertelit, sieltä löytyvät monet ilmaukset, joita ei enää nykykenneleissä näe. En esimerkiksi myy kasvattejani freewebsin EASY-layout kenneleillä, koska ne eivät näy meidän koneellamme. Lisäksi en myy tripodin, expagen, firmalan, suntuubin tai lyhytosoitteden (tk tms) kenneleille. Miksikö? Minun on hankala seurata kasvattieni elämää jos koiran sivut eivät toimi minulla. Haluan kasvatilleni siistit sivut ilman turkoosinpinkkiä taustakuvaa tai jotain galleriasysteemiä, mitä nykyään näkee suntuubi-kenneleillä.

Kaikilta kasvateiltani vaadin sivut kahdessa viikossa (jottei omistaja ns. "unohda" koiraa tai jätä sivuja monen kuukauden päähän). Lisäksi sinne on oltava mainittuna koiran virallien nimi, rotu, sukupuoli, kasvattaja ja vanhemmat. Minusta on turha ottaa koiraa minulta, jos ei suostu kasvatussääntöjäni noudattamaan :)

Kilpailutustakin vaadin, jotta saan mahdollisesti joskus kasvattajaryhmän näyttelyihin ja näen, että kasvattini ottajat ovat tosissaan koiran ottamisen kanssa. Siksi esimerkiksi en myy tallikoiriksi koiria, vaan kenneleihin tai yksityisiin kilpailukoiriksi. Jos omistajalla on jotain henkilökohtaisia kiireitä/menoja, voin toki kilpailuttaa koiraa omistajan määrittelemän ajan verran. Koen sen paljon paremmaksi tavaksi kuin se, että omistaja ei kilpailuta koiraa ollenkaan.

En jaa jalostusoikeuksia kaikille pennuille, vaan tietyille (erityisesti niille jotka siitä mainitsevat etukäteen). Jos 5 pennulle syntyisivät jokaiselle 4 pennun pentueet, olisi lopulta suurimman osan sakemannikannastakin pelkkää samaa linjaa. Kasvattini omistajat joutuvat kysymään minulta jalostuskäytöstä, sillä saattaahan olla että juuri veljelle tai siskolle on teetetty jo pentue. Ja minulla on tottakai takaisinotto-oikeus siltä varalta että koira makaa vuoden ilman mitään kilpailutusta tai jos omistajaan ei saa millään yhteyttä. Haluan kasviksilleni parhaan kodin ja sen saa vain jos on aktiivinen virtuaalimaailmassa ja seuraa kasvattiensa elämää.

(ps. Kiva kirjoitus taas, ehdottomasti seuraan blogiasi.. Sen voisi linkittää J&C:kin!<3)

- Mariza

Hanna kirjoitti...

Ensinnäkin suuret kiitokset sulle Mariza kun viitsit kommentoida ahkeraan!

J&C ei sattunut tällä kertaa eteen, koska kiersin lähinnä Turrilan mainostusten parilta ensimmäiseltä sivulta löytyviä kenneleitä.
Expagekenneleille yms. myymiseen en nyt tartu kuin sen verran, että myymättä jättäminen on ehkä ok siinä tapauksessa, jos ei tosiaan saa noita auki. Mulla Expage on hidastellut, mutta muuten en kyllä ole koskaan huomannut noita toimimattomuusongelmia, joita monet monet sanoo olevan. Myös sivujen vaatiminen parissa viikossa on mun näkökulmastani ihan kohtuullinen aika, vaikka itse olenkin valmis odottelemaan sivuja kuukauden.

Kukin tokin menee omien ohjenuoriensa mukaan kilpailutuksen osalta, mutta kuten kirjoituksestani huomaa, mulle tuo ei henkilökohtaisesti ole se tärkein asia kasvattieni kohdalla.

Jalostusoikeuksien jakelua kasvateille en kyllä suostu edelleenkään ymmärtämään. :D Poismyyty kasvatti ei enää ole kasvattajan omaisuutta eikä kasvattajalla siten ole mielestäni valtuuksia päättää niin isosta asiasta kuin pennuttamisesta tai pennuttamatta jättämisestä.
Meripelastajan M-pentueeseen syntyi kolme koiraa, joista yksi jäi mutkien kautta mulle. Kaksi muuta menestyivät kuitenkin mulle jäänyttä koiraa paremmin ja niille molemmille teetettiin pennut. Sukujen liikaa yleistymistä välttääkseni päätin jättää oman koirani käyttämättä ja otin linjanjatkajan toisen nartun pentueesta.
Pentujen syntymän aikoihin jaettujen jalostusoikeuksien yksi ongelma on se, että kukaan ei pysty ennustamaan mikä koira tulee menestymään. Mielestäni suvunjatkajiksi tulisi valita ne parhaat koirat eli näin virtuaalimaailmassa parhaiten menestyneet yksilöt.

Anonyymi kirjoitti...

Mun täytyy vielä tähänkin kommentoida sen verran, että en kyllä tajua kuka edes haluaa jalostuskiellossa olevaa koiraa! Mitä järkeä kisautuksessa silloin on, jos tietää jo valmiiksi ettei saa pennuttaa?

En itse pennuta kaikkia koiriani, mutta kisautukseni päämäärä on kuitenkin se _mahdollinen_ pentue. Jos tietäisin että kilpailutan koiraa periaatteessa turhaan, jäisi se kilpailuttaminen melkeinpä kokonaan pois.

Mitä iloa virtuaalikoirista silloin on, jos kasvattaminenkin on kiellettyä? :D Itse kyllä kisaan suht paljon koirillani, mutta en mä sitä rakasta niin paljoa, että tekisin sitä vain huvikseni.

Hanna kirjoitti...

Kirsi osu aika nappiin tuossa ihmettelyssään! Mäkään en nimittäin tajua mitä hyötyä on koirasta, jolle ei jälkeläisiä saa teettää. Virtuaalimaailmassa kuitenkin suurinosa nimenomaan kasvattaa koiria ja tähtää kisaamisella tosiaan siihen pentueeseen.

Kaikki munkaan koirani eivät koskaan jälkeläisiä saa, mutta kyllä mä jo ostovaiheessa suunnittelen sitä jalostuskäyttöä koiran kuin koiran kohdalla. Ei se kilpaileminenkaan kuitenkaan aina ole niin herkkua, että sitä viitsisi tehdä itsensä kisaamisen vuoksi.

Milla kirjoitti...

Hmm, kyllä pisti toi jalostusoikeus asia mietityttämään. Ite en mielellään haluaisi nähdä omissa roduissa sitä, että jokainen kasvatin omistaja tähtää pentueeseen. Otetaan esimerkiksi pk.weimarit. Mulla on virtuaalimaailman enimmistö. Kolme koiraa neljästä. Näistä kolmesta koirasta yksi on kahden emä. Jos noilla molemmilla koirilla (kasvateilla) tehtäisiin pentue niin kohta ei olisikaan mitään muuta kun saman nartun jälkeläisiä.

Toisaalta rupesin kanssa miettimään, että en taida olla ihan oikeutettu jalostusoikeuden eväämisessä. Tosin siitä en luovu, että haluan ehdottomasti kasvattien omistajien keskustelevan mun kanssa ennen sitä pentuetta. Kun kasvattaa rotua jota on tosissaan se alle 5 niin pitkän päälle jalostus alkaa olla hankalaa. Mäkin haluisin suvullisista koirista alottaa kunnon linjan, mutta jos kaikkia mun kasvatteja jalostettaisiin niin ennen pitkään olisin takasin siinä tilanteessa että mulla on kasa evm. koiria ja ei pysyvää linjaa. Tää pisti tosissaan miettimään omaa linjaa noitten jalostusoikeuksien kanssa. Kiitos siitä. :D

Luin noi kaikki edellisetkin tekstit ja kivaa luettavaa on. Toivottavasti jaksat jatkaa tätä! Ihan mielettömän mielenkiitosta. :D

Iivi kirjoitti...

Tulen kommentoimaan vähän myöhässä kun vasta nyt löysin tämän mahtavan blogin :D

Tuossa jalostusoikeudessa olen ihan samaa mieltä Kirsin kanssa: jos näen niin paljon vaivaa että hankin ison kasan titteleitä koiran nimen eteen, niin totta kai haluan että se näkyy myös jonkun toisen koiran sukutaulussa! Sillä ei ole niinkään väliä tulevatko pennut omiin vai jonkun toisen nimiin, mutta jälkikasvu on aika tärkeä juttu minulle kun useimmat koirani ovat kisahirmuja.

Minä en jaa mitään jalostusoikeuksia, vaan olen päättänyt, että kasvatin omistajan on ilmoitettava suunnitelmistaan minulle (ja minä saan kommentoida niitä). Mitään en kiellä, mutta olen sanonut että omaa järkeä saa käyttää. Itsekään en ikinä haluaisi virtuaalikoiraa, jonka jalostus on jo etukäteen kielletty. Ei olisi kovasti intoa kisailla sellaisen koiran kanssa..

Nora kirjoitti...

Mä tosiaan aion uusia Pyörättömän kasvatus-sivun, nyt kun blogikirjoitusta miettineenä luin ehdot uudelleen, ne tuntui niin naurettavilta etten itsekään oikein uskonut. :D
Multa löytyy yksi perronarttu, joka on toinen vperro, ja sen suku on niin yleinen, (hmmm... 4 sisarusta, yhdellä pentue, siinä neljä pentua joista yksi minulla...)etten viitsi enää sitä jalostuskäyttöön ottaa.

Mä oon sen verran kunnianhimoinen koirien kohdalla, että meriiteissä pitää olla joka lajista valio jne., enkä viitsisi eläkkeelle puolivuotta työllä ja tuskalla kisattua koiraa. Tai tietysti voisi olla ns. epäonnistunut pentue, jossa on evm-isä ja olisi tulossa kaksi pentua, ja toinen kuolee synnytyksessä :DD Tästä mun ideastakin voi olla taas montaa mieltä...

Mut hei, mahtava blogi! :)

Lähetä kommentti