Leikitään Älä seuraa johtajaa!

Miksi se omien päätösten tekeminen tuntuu olevan monille niin vaikeaa? En ymmärrä tanssivatko virtuaalikoiraharrastajat IRL-elämässäkin muiden pillin mukaan vai liittyykö tämä ilmiö vain virtuaalimaailmaan. Karvaturrit.net tuntuu ainakin täyttyvän viesteistä, joissa kysellään milloin muiden mielipiteitä kennelnimistä, nickeistä, ulkoasuista ja ties mistä.

Ihan kuin eräät eivät omistaisi omia näkemyksiä ollenkaan. Virtuaalikoiria on varsin hankala harrastaa, jos mielikuvitus ja oma harkinta uupuu täysin. Tämän harrastuksen parissa kun tarvitaan hyvää mielikuvitusta ja kykyä tehdä valintoja. Eläminen ylipäätään mahtaa olla aika haastavaa, jos joutuu aina turvautumaan muihin kun se oma päätöstentekokyky uupuu.
Epäilen tosin, etteivät ongelman juuret ole tässä. Välillä tosin herää väkisin epäilys, sillä kysely- ja äänestystopikkien lisäksi kunnon keskustelun aikaan saaminen Turrilassa tuntuu olevan varsin vaikeaa. Aivottomiin peleihin jaksetaan kyllä vastata useampaankin kertaan päivässä, mutta Kymmenen uutiset ja omien mielipiteidensä esittäminen näkyvät olevan ylitsepääsemätön este.

Melkein toivoisin, että kyse on omien näkemysten puutteesta, mutta pahoin pelkään, että takana on halu miellyttää muita. En kiellä, etteikö "miellyttämisenhalua" esiintyisi melkein ihmisessä kuin ihmisessäkin ja etteikö se olisi hyväksi. Peräänkuuluttaisin kuitenkin sitä, että jokainen elää omaa itseään varten. Ei suinkaan muiden tähden. Tyhmä on se, joka ei osaa päättää vaikkapa omaa nimimerkkiään. Luulisi, että jokainen osaa valita itselleen itseään eniten miellyttävän nimen.
Olen useammankin kerran kuullut foorumilla nurinaa siitä, että vanhoja kunnioitetaan ja uudet jäävät jalkoihin. Tiedän itsekin harmitelleeni tätä, mutta toisaalta muistutan, että toisten ihmisten kunnioitus saavutetaan teoilla ja sanoilla. Muita jatkuvasti jäljittelevä ei tuo omaa persoonaansa esiin, joten mitä hänessä pitäisi kunnioittaa? Matkimista? Jokainen varmaan tietää kuinka ärsyttävää on kun joku jäljittelee tekemisiäsi.

Toisen viestin kopioiminen ja komps-sanan lisääminen ei tarkoita mielipiteiden esittämistä. Asioista voi kuitenkin olla samaa mieltä ja esittää yhtä aikaa mielipiteitä. Toisen viestiä voi lainata omaansa, mutta kannattaa vähintään kertoa miksi lainasi sitä ja mitä ajatuksia tuo tekstinpätkä herättää. Parhaat ideat syntyvät usein kun ihmiset muokkaavat yhdessä toistensa esittämiä ideoita.
Omien mielipiteiden esittäminen ei myöskään ole automaattisesti muiden mielipiteiden ja teosten lyttäämistä. Erimielisyydet kuuluvat elämään, mutta ne pitää osata hoitaa hyvän maun rajoissa. "Kaikkien kaverillakin" voi olla omia mielipiteitä, mutta hän osaa esittää ne asiallisesti ja nätisti, vastapuolta loukkaamatta.

Seuraa johtajaa on kieltämättä hauska leikki, mutta sitä leikitään maailmassa muutenkin ihan tarpeeksi. Toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen on hyvä taito, mutta yhtäaikaa pitäisi kuitenkin myös arvostaa omia näkemyksiään. Itsenäisyyttä ihmiset!

Sekä sarvet että siivet

Karvaturrit.netin ilmapiiri tuppaa kerta toisensa jälkeen nousemaan puheenaiheeksi. Toiset kaipailevat niitä vanhoja, jo muistojen kultaamia aikoja takaisin ja toiset eivät tunnu muuten vain pitävän nykyisestä meiningistä. Mikä rakkaassa Turrilassamme oikein mättää vai mättääkö sittenkään mikään?

Turrilan väkimäärän kasvaessa on sekä ilmapiirissä että yhteishengessä täytynyt tapahtua pieniä vaihteluita suuntaan jos toiseenkin. Olen kuitenkin pyörinyt laudalla alkuvuodesta 2005 ja kummallista kyllä, en muista yhteishengessä tapahtuneen mitään mullistavan suurta muutosta omana aikanani.
Olen luultavasti itse syypää tähän, sillä en ole onnistunut koko virtuaalihistorian aikana löytänyt pientä vakinaista tuttavapiiriä, joihin olisin aktiivisesti yhteydessä jonkin muunkin väylän kautta. Tuppaan ilmeisesti palloilemaan vähän kaikkien välillä enkä varmaankin siksi ole havainnut sitä erityisen mahtavaa yhteishenkeä ainakaan minun aikanani.
En tiedä kuinka paljon aktiivisia jäseniä pienessä kaupungissamme pyörii, mutta siinä määrin kuitenkin, että on sula mahdottomuus tuntea kaikki palstalaiset erityisen hyvin. Tästä syystä syntyy yhä enenevissä määrin niitä pienempiä kaveriporukoita, jotka ovat sekä hyvän että pahan alku ja juuri. Osaatkin ehkä jo arvata mitkä ovat seuraukset kun kaksi eri "jengiä" joutuu tukkanuottasille keskenään.

En pidä kaveriporukoiden muodostumista huonona juttuna, sillä Turrilankin kokoisessa paikassa se lienee välttämätöntä. Kukin muistanee jo kouluajoiltaan saman ilmiön luokan sisällä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että se oma porukka tai kaveri voi myös olla väärässä. Ennen kuin lähtee terhakkaasti puolustamaan jotakuta, kannattaa pysähtyä miettimään edes muutamaksi sekunniksi mistä on kyse.
Erityisesti uusien ja vanhojen käyttäjien välille tuntuu syntyvän jännitettä siitä, että vanhemmat yrittävät ojentaa uusia tavoille ja uudet ärsyyntyvät vanhojen joukkohyökkäyksistä. Olen Turrilassakin sanonut moneen kertaan kuinka me pidempään palstalla liikkuneet osaamme pelotella uudet käyttäjät pois. En usko, että tarvitaan kymmenen turrilaisen huomautus, jotta uusi turri ymmärtää upittaneensa topikkiaan liian tiheään tahtiin...

Tästä päästäänkin siihen kuinka monilla tuntuu olevan suorastaan pakottava tarve päästä pätemään ja huomauttelemaan asioista. En tykkää Mitä haluaisit sanoa -topikissakin usein esiin nousevasta ilmaisusta "pikkuvanha", koska nuoria ihmisiähän me ollaan kaikki ja jonkun/joidenkin on kuitenkin oltava vähän vanhempia ja fiksumpia ja otettava ohjat Turrilankin kokoisessa paikassa. Valitettavasti niitä oikeasti pikkuvanhoja vaan nousee esiin aina toisinaan nimenomaan sen turhan pätemisen myötä.
Asialliset huomautukset ovat ok, mutta tosiaan joukkohyökkäyksille ja aiheettomille huomautuksille ei todellakaan ole tarvetta. Mitä sitten, jos jonkun toisen kennelnimen kolme ensimmäistä kirjainta ovat samat kuin jollakulla toisella? Eikä uskoakseni kenenkään maailmaa pitäisi järkyttää se, jos joku 14-vuotias (tai vanhempikin) on vielä lapsellinen.

Vaikka nyt olenkin muutamista epäkohdista saarnannut, haluan kuitenkin todeta, että minun mielestäni Turrilassa vallitsee noin yleiskatsaukseltaan varsin hyvä ilmapiiri. Ottaen huomioon foorumin käyttäjämäärän ja ikäjakauman, palstalla käydään pääsääntöisesti hyvinkin järkevää ja jopa palkitsevaa keskustelua hyvinkin erilaisista asioista. Jos Karvaturrilaa vertaa moniin muihin samankokoisiin keskustelupalstoihin, meillä ei esiinny juurikaan "trolleja" ja muihin käyttäjiin kohdistunut piikittelykin on varsin hillittyä.

Väittelyt ja erimielisyydet eivät kerro huonosta ilmapiiristä vaan nimenomaan siitä, että ollaan keskustelupalstalla. Tarkoitus on nimenomaan esittää omia perusteltuja mielipiteitään ja saada mahdollisesti myös vastanäkemyksiä aiheisiin. Myöskään toisille esitetyillä kysymyksillä ei ole tarkoitus lytätä kenenkään toisen mielipiteitä tai tapoja vaan saada ihmiset miettimään, että onkohan se oma näkemys sittenkään paras tai ainut oikea.
Tykkään itse väittelyistä, sillä ne ovat tiettyyn rajaan asti mukavaa piristystä normaaliin arkeen. Johan maailma kävisi tylsäksi jos kaikki vain myötäilisivät toisiaan! Väittelyissäkin tulee kuitenkin muistaa hyvät tavat ja ensisijaisen tärkeää on osata perustella omat väitteensä. Tarkoitus ei ole pitää itsepintaisesti kiinni väitteistään, vaan omien virheiden myöntäminen ja vastapuolen näkemyksen kunnioittaminen kertoo kypsyydestä.

Myöskään pieniä toisia käyttäjiä kohtaan suunnattuja kärjistyksiä ei kannata suoralta kädeltä leimata piikittelyksi. Olen huomannut kuinka muutamat palstalaiset yrittävät hivenen piikikkäidenkin kommenttien avulla synnyttää keskustelua, ei suinkaan lytätä vastapuolta maanrakoon. Valitettavasti näitä käyttäjiä näytetään ymmärrettävän toisinaan vähän väärin, joku loukkaantuu ja tuloksena saattaa olla tappelu (nimenomaan negatiivisessa mielessä).

Karvaturrila ei ole pilvenhattaroilla hyppelyä harrastavien luvattu maa, muttei toisaalta sovi myöskään niille, jotka haluavat kulkea aina ja kaikkialla punaiset pirunsarvet päässä. Elämässä pärjätäkseen tarvitsee sekä sarvet että siivet, joten miksei sama pätisi myös Turrilassa.

Eipäs tapella ettei tuu riitaa

Melkein kuukausi vierähti hiljaisuudessa, mutta virtuaalihevostelijoiden keskustelu virtuaalikenneleistä suorastaan pakotti taas siirtymään blogin puolelle. Hevosharrastajien 24/7 -foorumin virtuaalikennelkeskustelu sai pohdiskelemaan virtuaalisen koira- ja hevosmaailman yhtäläisyyksiä. Samankaltaisia piirteitä löytyy molemmista maailmoista, mutta hevostelijat ja koirailijat eivät kuitenkaan (luojan kiitos!) ole minkäänlaisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Tästä huolimatta molemmat osapuolet ovat enemmän tai vähemmän säännöllisesti morkkaamassa toisiaan.

En lähde sen suuremmin pohdiskelemaan syitä tukkanuottasilla oloon. Jos siis kaipaat luettavaa virtuaalisista maailmansodista ja niiden taustoista, voit tutustua Vaaksin Virtuaalisia maailmansotia ja elitismiä -kirjoitukseen. Ajattelin pohdiskella sitä kuinka voisimme hyödyntää puolin ja toisin annettua palautetta sen sijaan, että ryhdymme puolustuksena heti sotajalalle.

Olen huomannut, että ihminen tulee helposti sokeaksi omille tuotoksilleen. Ainakin itse tuppaan turhankin herkästi pitämään vaikkapa omaa tekstiäni tai virtuaalikenneliäni jotenkin erityisen loistokkaana. Onneksi maailmassa on paljon ihmisiä, joiden joukosta löytyy aina joku, joka osaa pudottaa pilvilinnoista takaisin maankamaralle.
Näin viisi vuotta virtuaalikoiria harrastaneena olen luultavasti ainakin osittain sokeutunut virtuaalikoiramaailman hyville ja huonoille puolille. Montaa muutakin vanhaa harppua, ja miksei myös uutta kulkijaa, vaivannee sama ongelma niin virtuaalikoirien kuin virtuaalihevostenkin parissa. Johan se on itsestäänselvyys, että oma puoli on paras puoli!
Vaan mitäpä, jos ajateltaisiin asiaa siten, että ehkäpä vastapuolella olisikin tarjota tuoretta näkemystä aiheesta. Ikänsä koirapuolella viettäneellä ei ole mitään vertauskohtaa, mutta hevosharrastaja sen sijaan pystyy vertailemaan koiramaailmaa virtuaaliseen hevosmaailmaan ja täten näkee ehkä helpommin missä kaikessa meillä voisi olla parantamisen varaa.

Linkittämässäni 24/7-foorumin keskustelussa on noussut esiin varsin asiallisia kommentteja virtuaalikoiramaailman epäkohdista. Olemme itsekin keskustelleet kilpailuluokkien nopeasta täyttymisestä ja tulosten viipymisestä, mutta hevospuolen harrastajat ovat huomanneet kyseenalaisuuksia myös kisojen määrässä ja myyntiehdoissa.
Allekirjoitan täysin sen, että koirapuolella myyntiehdot ovat toisinaan varsin järjettömiä. Sanotaan, että säännöt on tehty rikottaviksi ja siltä todella vaikuttaa monien myyntiehtojen kohdalla.
Hevostelijoita vaivaa myös koirapuolella järjestettävien kisojen vähäisyys ja ehkäpä ihan syystä. En kaipaa koirapuolelle mitään hektistä kisautustahtia, mutta kisoja saisi jo virtuaalikoirien lukumäärään nähden järjestää reilusti enemmän. Näin valinnanvara kasvaisi eikä ehkä tarvitsisi käydä niin mieletöntä kilpailua siitä kuka ehtii kisaamaan.

Kaikkia kommentteja ei toki tarvitse purematta niellä. Vaikka hevosharrastaja voi antaa hevospuolen kokemustensa perusteella hyvinkin todenmukaista palautetta meidän ongelmistamme, kannattaa muistaa, että molemmat maailmat ovat muokkautuneet oman harrastajajoukkonsa tarpeiden ja käsitysten mukaan. On myös hyvä huomata, että koiraharrastajia on ainakin toistaiseksi vähemmän kuin hevosharrastajia, joten meillä eivät kaikki hevosmaailman hienoudet ole vielä tarpeellisia toiminnan pitämiseksi kasassa. Toisaalta tulevaisuudessa hevosmaailmassa hyväksi todetut jutut voivat olla tarpeellisia meillä, sillä virtuaalikoiramäärä on jatkuvasti kasvamaan päin ja esimerkiksi kisoissa käydään kovaa taistelua siitä kuka mahtuu mukaan.
Virtuaalinen hevosmaailman ja koiramaailman erilaisuus voidaan nähdä positiivisena asiana, sillä näin harrastajalla on vapaus valita millaiseen maailmaan haluaa lähteä mukaan. Toisaalta mikään ei myöskään estä huopaamasta vastavirtaan vaikkapa koiramaailmassa, jos hevosmaailman tahti miellyttää enemmän, mutta hevoset eläiminä eivät iske.

24/7:n keskustelussa on nostettu koiramaailman epäkohdiksi myös hidastempoisuus ja lastentarhameininki.
Koiramaailman hitautta voin ainakin itse pitää jossain määrin totuutena. Pari epäonnistunutta yritystä valloittaa tonttia hevospuolelta ovat nimittäin osoittaneet, että hevosharrastajien hektinen tahti ei sovi meikäläiselle. Tässä tulee nimenomaan esiin se hevos- ja koiramaailman erilaisuus hyvässä mielessä: rennompaa meininkiä kaipaavat voivat hakeutua koirapuolelle ja hevospuoli on omiaan niille, jotka haluavat pistää tosissaan menemään.
Sen sijaan lastentarhameininkiä en kyllä ole koirapuolella(kaan) havainnut. Mielestäni Karvaturrilassa käydään harvinaisen asiallista keskustelua käyttäjämäärään ja heidän ikäskaalaansa nähden. Meininki voisi toki olla erilaista, jos valikoisimme ketkä pääsevät mukaan ja ketkä eivät, mutta näin koiraihmisen silmin hevospuolelta tuttu FVP vaikuttaa kummalliselta. Meillä kun nähdäkseni pyritään siihen, että kaikki lähtevät samalta viivalta ja ovat tervetulleita keskustelemaan asioista - annetaan kaikkien kukkien kukkia!

Elämä niin IRL-maailmassa kuin virtuaalisestikin on vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Viisas katselee maailmaa avarin silmin ja poimii muilta niitä järkeviä juttuja omaan toimintaansa. Vastapuolen kehitysehdotusten ja mielipiteiden lyttäämisestä suoralta kädeltä ei kukaan kypsy.