Melkein kuukausi vierähti hiljaisuudessa, mutta virtuaalihevostelijoiden keskustelu virtuaalikenneleistä suorastaan pakotti taas siirtymään blogin puolelle. Hevosharrastajien 24/7 -foorumin virtuaalikennelkeskustelu sai pohdiskelemaan virtuaalisen koira- ja hevosmaailman yhtäläisyyksiä. Samankaltaisia piirteitä löytyy molemmista maailmoista, mutta hevostelijat ja koirailijat eivät kuitenkaan (luojan kiitos!) ole minkäänlaisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Tästä huolimatta molemmat osapuolet ovat enemmän tai vähemmän säännöllisesti morkkaamassa toisiaan.
En lähde sen suuremmin pohdiskelemaan syitä tukkanuottasilla oloon. Jos siis kaipaat luettavaa virtuaalisista maailmansodista ja niiden taustoista, voit tutustua Vaaksin Virtuaalisia maailmansotia ja elitismiä -kirjoitukseen. Ajattelin pohdiskella sitä kuinka voisimme hyödyntää puolin ja toisin annettua palautetta sen sijaan, että ryhdymme puolustuksena heti sotajalalle.
Olen huomannut, että ihminen tulee helposti sokeaksi omille tuotoksilleen. Ainakin itse tuppaan turhankin herkästi pitämään vaikkapa omaa tekstiäni tai virtuaalikenneliäni jotenkin erityisen loistokkaana. Onneksi maailmassa on paljon ihmisiä, joiden joukosta löytyy aina joku, joka osaa pudottaa pilvilinnoista takaisin maankamaralle.
Näin viisi vuotta virtuaalikoiria harrastaneena olen luultavasti ainakin osittain sokeutunut virtuaalikoiramaailman hyville ja huonoille puolille. Montaa muutakin vanhaa harppua, ja miksei myös uutta kulkijaa, vaivannee sama ongelma niin virtuaalikoirien kuin virtuaalihevostenkin parissa. Johan se on itsestäänselvyys, että oma puoli on paras puoli!
Vaan mitäpä, jos ajateltaisiin asiaa siten, että ehkäpä vastapuolella olisikin tarjota tuoretta näkemystä aiheesta. Ikänsä koirapuolella viettäneellä ei ole mitään vertauskohtaa, mutta hevosharrastaja sen sijaan pystyy vertailemaan koiramaailmaa virtuaaliseen hevosmaailmaan ja täten näkee ehkä helpommin missä kaikessa meillä voisi olla parantamisen varaa.
Linkittämässäni 24/7-foorumin keskustelussa on noussut esiin varsin asiallisia kommentteja virtuaalikoiramaailman epäkohdista. Olemme itsekin keskustelleet kilpailuluokkien nopeasta täyttymisestä ja tulosten viipymisestä, mutta hevospuolen harrastajat ovat huomanneet kyseenalaisuuksia myös kisojen määrässä ja myyntiehdoissa.
Allekirjoitan täysin sen, että koirapuolella myyntiehdot ovat toisinaan varsin järjettömiä. Sanotaan, että säännöt on tehty rikottaviksi ja siltä todella vaikuttaa monien myyntiehtojen kohdalla.
Hevostelijoita vaivaa myös koirapuolella järjestettävien kisojen vähäisyys ja ehkäpä ihan syystä. En kaipaa koirapuolelle mitään hektistä kisautustahtia, mutta kisoja saisi jo virtuaalikoirien lukumäärään nähden järjestää reilusti enemmän. Näin valinnanvara kasvaisi eikä ehkä tarvitsisi käydä niin mieletöntä kilpailua siitä kuka ehtii kisaamaan.
Kaikkia kommentteja ei toki tarvitse purematta niellä. Vaikka hevosharrastaja voi antaa hevospuolen kokemustensa perusteella hyvinkin todenmukaista palautetta meidän ongelmistamme, kannattaa muistaa, että molemmat maailmat ovat muokkautuneet oman harrastajajoukkonsa tarpeiden ja käsitysten mukaan. On myös hyvä huomata, että koiraharrastajia on ainakin toistaiseksi vähemmän kuin hevosharrastajia, joten meillä eivät kaikki hevosmaailman hienoudet ole vielä tarpeellisia toiminnan pitämiseksi kasassa. Toisaalta tulevaisuudessa hevosmaailmassa hyväksi todetut jutut voivat olla tarpeellisia meillä, sillä virtuaalikoiramäärä on jatkuvasti kasvamaan päin ja esimerkiksi kisoissa käydään kovaa taistelua siitä kuka mahtuu mukaan.
Virtuaalinen hevosmaailman ja koiramaailman erilaisuus voidaan nähdä positiivisena asiana, sillä näin harrastajalla on vapaus valita millaiseen maailmaan haluaa lähteä mukaan. Toisaalta mikään ei myöskään estä huopaamasta vastavirtaan vaikkapa koiramaailmassa, jos hevosmaailman tahti miellyttää enemmän, mutta hevoset eläiminä eivät iske.
24/7:n keskustelussa on nostettu koiramaailman epäkohdiksi myös hidastempoisuus ja lastentarhameininki.
Koiramaailman hitautta voin ainakin itse pitää jossain määrin totuutena. Pari epäonnistunutta yritystä valloittaa tonttia hevospuolelta ovat nimittäin osoittaneet, että hevosharrastajien hektinen tahti ei sovi meikäläiselle. Tässä tulee nimenomaan esiin se hevos- ja koiramaailman erilaisuus hyvässä mielessä: rennompaa meininkiä kaipaavat voivat hakeutua koirapuolelle ja hevospuoli on omiaan niille, jotka haluavat pistää tosissaan menemään.
Sen sijaan lastentarhameininkiä en kyllä ole koirapuolella(kaan) havainnut. Mielestäni Karvaturrilassa käydään harvinaisen asiallista keskustelua käyttäjämäärään ja heidän ikäskaalaansa nähden. Meininki voisi toki olla erilaista, jos valikoisimme ketkä pääsevät mukaan ja ketkä eivät, mutta näin koiraihmisen silmin hevospuolelta tuttu FVP vaikuttaa kummalliselta. Meillä kun nähdäkseni pyritään siihen, että kaikki lähtevät samalta viivalta ja ovat tervetulleita keskustelemaan asioista - annetaan kaikkien kukkien kukkia!
Elämä niin IRL-maailmassa kuin virtuaalisestikin on vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Viisas katselee maailmaa avarin silmin ja poimii muilta niitä järkeviä juttuja omaan toimintaansa. Vastapuolen kehitysehdotusten ja mielipiteiden lyttäämisestä suoralta kädeltä ei kukaan kypsy.
En lähde sen suuremmin pohdiskelemaan syitä tukkanuottasilla oloon. Jos siis kaipaat luettavaa virtuaalisista maailmansodista ja niiden taustoista, voit tutustua Vaaksin Virtuaalisia maailmansotia ja elitismiä -kirjoitukseen. Ajattelin pohdiskella sitä kuinka voisimme hyödyntää puolin ja toisin annettua palautetta sen sijaan, että ryhdymme puolustuksena heti sotajalalle.
Olen huomannut, että ihminen tulee helposti sokeaksi omille tuotoksilleen. Ainakin itse tuppaan turhankin herkästi pitämään vaikkapa omaa tekstiäni tai virtuaalikenneliäni jotenkin erityisen loistokkaana. Onneksi maailmassa on paljon ihmisiä, joiden joukosta löytyy aina joku, joka osaa pudottaa pilvilinnoista takaisin maankamaralle.
Näin viisi vuotta virtuaalikoiria harrastaneena olen luultavasti ainakin osittain sokeutunut virtuaalikoiramaailman hyville ja huonoille puolille. Montaa muutakin vanhaa harppua, ja miksei myös uutta kulkijaa, vaivannee sama ongelma niin virtuaalikoirien kuin virtuaalihevostenkin parissa. Johan se on itsestäänselvyys, että oma puoli on paras puoli!
Vaan mitäpä, jos ajateltaisiin asiaa siten, että ehkäpä vastapuolella olisikin tarjota tuoretta näkemystä aiheesta. Ikänsä koirapuolella viettäneellä ei ole mitään vertauskohtaa, mutta hevosharrastaja sen sijaan pystyy vertailemaan koiramaailmaa virtuaaliseen hevosmaailmaan ja täten näkee ehkä helpommin missä kaikessa meillä voisi olla parantamisen varaa.
Linkittämässäni 24/7-foorumin keskustelussa on noussut esiin varsin asiallisia kommentteja virtuaalikoiramaailman epäkohdista. Olemme itsekin keskustelleet kilpailuluokkien nopeasta täyttymisestä ja tulosten viipymisestä, mutta hevospuolen harrastajat ovat huomanneet kyseenalaisuuksia myös kisojen määrässä ja myyntiehdoissa.
Allekirjoitan täysin sen, että koirapuolella myyntiehdot ovat toisinaan varsin järjettömiä. Sanotaan, että säännöt on tehty rikottaviksi ja siltä todella vaikuttaa monien myyntiehtojen kohdalla.
Hevostelijoita vaivaa myös koirapuolella järjestettävien kisojen vähäisyys ja ehkäpä ihan syystä. En kaipaa koirapuolelle mitään hektistä kisautustahtia, mutta kisoja saisi jo virtuaalikoirien lukumäärään nähden järjestää reilusti enemmän. Näin valinnanvara kasvaisi eikä ehkä tarvitsisi käydä niin mieletöntä kilpailua siitä kuka ehtii kisaamaan.
Kaikkia kommentteja ei toki tarvitse purematta niellä. Vaikka hevosharrastaja voi antaa hevospuolen kokemustensa perusteella hyvinkin todenmukaista palautetta meidän ongelmistamme, kannattaa muistaa, että molemmat maailmat ovat muokkautuneet oman harrastajajoukkonsa tarpeiden ja käsitysten mukaan. On myös hyvä huomata, että koiraharrastajia on ainakin toistaiseksi vähemmän kuin hevosharrastajia, joten meillä eivät kaikki hevosmaailman hienoudet ole vielä tarpeellisia toiminnan pitämiseksi kasassa. Toisaalta tulevaisuudessa hevosmaailmassa hyväksi todetut jutut voivat olla tarpeellisia meillä, sillä virtuaalikoiramäärä on jatkuvasti kasvamaan päin ja esimerkiksi kisoissa käydään kovaa taistelua siitä kuka mahtuu mukaan.
Virtuaalinen hevosmaailman ja koiramaailman erilaisuus voidaan nähdä positiivisena asiana, sillä näin harrastajalla on vapaus valita millaiseen maailmaan haluaa lähteä mukaan. Toisaalta mikään ei myöskään estä huopaamasta vastavirtaan vaikkapa koiramaailmassa, jos hevosmaailman tahti miellyttää enemmän, mutta hevoset eläiminä eivät iske.
24/7:n keskustelussa on nostettu koiramaailman epäkohdiksi myös hidastempoisuus ja lastentarhameininki.
Koiramaailman hitautta voin ainakin itse pitää jossain määrin totuutena. Pari epäonnistunutta yritystä valloittaa tonttia hevospuolelta ovat nimittäin osoittaneet, että hevosharrastajien hektinen tahti ei sovi meikäläiselle. Tässä tulee nimenomaan esiin se hevos- ja koiramaailman erilaisuus hyvässä mielessä: rennompaa meininkiä kaipaavat voivat hakeutua koirapuolelle ja hevospuoli on omiaan niille, jotka haluavat pistää tosissaan menemään.
Sen sijaan lastentarhameininkiä en kyllä ole koirapuolella(kaan) havainnut. Mielestäni Karvaturrilassa käydään harvinaisen asiallista keskustelua käyttäjämäärään ja heidän ikäskaalaansa nähden. Meininki voisi toki olla erilaista, jos valikoisimme ketkä pääsevät mukaan ja ketkä eivät, mutta näin koiraihmisen silmin hevospuolelta tuttu FVP vaikuttaa kummalliselta. Meillä kun nähdäkseni pyritään siihen, että kaikki lähtevät samalta viivalta ja ovat tervetulleita keskustelemaan asioista - annetaan kaikkien kukkien kukkia!
Elämä niin IRL-maailmassa kuin virtuaalisestikin on vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Viisas katselee maailmaa avarin silmin ja poimii muilta niitä järkeviä juttuja omaan toimintaansa. Vastapuolen kehitysehdotusten ja mielipiteiden lyttäämisestä suoralta kädeltä ei kukaan kypsy.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti